Mitä Enestamin pitäisi eurooppalaisten puolesta sanoa?

By Tuuli Kaskinen

Keskiviikkona alkavassa korkeantason osuudessa ympäristöministeri Jan-Erik Enestamilla on poikkeuksellinen kunnia. Hän pitää koko session toisen puheenvuoron heti isäntämannerta edustavan Etelä-Afrikan ympäristöministerin jälkeen. Enestamin tehtävä on haasteellinen myös siksi, että hänen puheenvuoronsa kertoo maailmalle koko Euroopan, kaikkien eurooppalaisten mielipiteen siitä, miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua.

Ympäristöjärjestöt toivoisivat näkevänsä ministerin puheessa ainakin seuraavat asiat:

  • Maapallon keskilämpötilan nousu on pidettävä alle kahdessa asteessa ja kaikki tulevat toimet on suhteutettava tähän tavoitteeseen.
  • Päästöjä vähentäviin toimiin pitää saada mukaan mahdollisimman laaja joukko maita, mutta muutamien maiden vastustus ei saa pilata koko maapallon pelastamisprosessia.
  • Hiilimarkkinat sekä maailmanlaajuisesti että Euroopan unionissa ovat osoittaneet toimivuutensa. Niiden jatkuvuus on varmistettava sillä, että uusi sopimus on voimassa vuonna 2012.
  • Eurooppa on kehittänyt useita ilmastonmuutoksen torjumisen keinoja, joita se käyttää jatkossakin. Esimerkiksi Euroopan päästökauppajärjestelmä on hyvä työkalu, jota edelleen kehitetään.
  • Neuvottelut uudesta sopimuksesta on saatava päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä, jotta uusi sopimus on voimassa vuonna 2012. Tämä tarkoittaa, että seuraavassa vuoden kuluttua pidettävässä ilmastokokouksessa on annettava virallinen mandaatti neuvottelujen aloittamiselle.

Mitä muuta Enestamin pitäisi keskiviikkona sanoa? Anna omat ehdotuksesi alla olevaan kommenttikenttää huomiseen klo 15 mennessä. Toimitan kaikki ehdotukset silloin ministerille.

8 vastausta to “Mitä Enestamin pitäisi eurooppalaisten puolesta sanoa?”

  1. Karoliina Auvinen sanoo:

    Moi Tuuli! Kannattaisiko Enestamille ehdottaa että viittaisi puheessaan Sternin raportin osoittamiin kustannuksiin eli ilmastonmuutoksen hillitseminen noin 1 % BKT vs. seurausten korjaaminen jopa 20% BKT:stä. Johan on kumma jos jengi ei tajua, että jos ongelmaa ei saada ajoissa kuriin niin seurauksena on hyvin todennäköisesti maailmanlama. Ja ilmeisesti suurin osa kuitenkin vastustaa rajoitteita nimenomaan taloudellisin perustein… Tsemppiä Tuuli! t. Karoliina/WWF

  2. Meri Pukarinen sanoo:

    Hei,

    mielestäni voisi vedota seuraaviin seikkoihin:

    - EU:n ja muiden länsimaiden historiallinen vastuu, ilmastovelka, ilmasto-oikeudenmukaisuus ja näistä seuraava velvoite auttaa köyhimpiä maita sekä sopeutumisessa että torjunnassa

    - ilmastopolitiikan ryhtiliikkeen kiireellisyys, tienhaarassa ollaan NYT

    - kansalaisten paine: ilmastomarssit 4.11., ilmastopuhekuplat jne. -> kansalaiset haluavat ilmastotekoja!

    - Karoliinaa kompaten Sternin rapsa, joka puhuu sitä kieltä, jota Enestamkin ymmärtänee… (en nyt viittaa ruotsin vaan rahan kieleen)

    Tsemp tsemp!

    Meri

  3. Pertti sanoo:

    Monet pitävät ilmastonmuutoksen uhkakuvia liioiteltuina. Meren pinnan nousu jopa 6 metriä aiheuttaisi hirveitä vahinkoja. Jos tuo 6 metriä tuntuu liian isolta, tulisi muistaa, että jo metrin nousu pakottaa köyhimmissä maissa miljoonia ihmisiä pois kodeistaan (esim Bangladesh). Siis riippumatta siitä, toteutuvatko pahimmat skenariot, nyt on korkea aika toimia. Vaikka vähäisempien uhkakuvien aiheuttamat ongelmat olisivat Euroopassa pienempiä, niin Euroopan tulee kantaa vastuunsa köyhempien maiden ongelmasta. Siksi rikkaampien (ja kuluttavampien) maiden tulee olla etunenässä ilmastomuutosten torjunnassa. Kannatan siis edellisten kirjoittajien esille tuomaa oikeudenmukaisuutta ja seurausten korjaamisen kohtuutonta taloudellista rasitusta. On myös muistettava, että jos meri nousee sen 6 metriä sadassa vuodessa, metrin nousu tulee paljon aikaisemmin. On siis kiire….

  4. Liisa Kiuru sanoo:

    Tervehdys Suomi-neidon kainalosta!

    Järjestimme Muonion kansalaisopistossa eilen Venus-teoria-illan. Paikalla oli 13 ihmistä. Pohdimme samalla esittämääsi pyyntöä. Tässä hajamietteitä: Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa erityisesti pohjoisen kasveihin ja eläimiin, koska ne eivät voi siirtyä enää kylmemmille alueille. Me haluamme jatkossakin tehdä lumiukkoja! Pitkä talvi on täällä myös suuri taloudellinen kysymys. Luontomatkailun kannalta nykyisenlainen talvi on välttämätön Lapissa ja matkailu työllistää n 80 % väestöstä. Myös poronhoito kärsii muutoksista voimakkaasti. Merivirtojen muutoksista ja niistä aiheutuvista seurauksista ei tiedetä tarpeeksi. Vesivoiman ja ydinvoiman väitetään olevan päästöttömiä, mikä ei pidä paikkaansa. Eli energiatuotannon radikaaliin muutokseen on todella satsattava. Lisäksi merenpinnan nousu uhkaa pääasiassa rannikoilla sijaitsevia ydinvoimaloita. Jokaisen ihmisen henkilökohtaisen panoksen saaminen ilmastotyöhön on tärkeää, eli tapojen muuttaminen, vaikka tupakoinnin lopettamisella.

  5. Hermanni Riikonen sanoo:

    Hei! Nairobissa teollisuusmaiden on pakko ojentaa käsi kehittyville maille. Laiton siirtolaisuus Afrikasta Eurooppaan on EU:lle suuri ongelma jo nyt, ja ilmastonmuutoksen seurauksena ympäristöpakolaisuus vain lisääntyy. EU haluaa auttaa kehittyviä maita lisäämään kansalaistensa hyvinvointia omassa maassaan.

    Mielestäni Kioton pöytäkirjaan sisältyvän puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) vieminen eteenpäin on tärkeää, jotta energiaa ja luonnonvaroja säästävä teknologia saadaan nopeasti käyttöön myös kehittyvissä maissa ja kyky sopeutua jo aiheutettuun muutokseen vahvistuu. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii yhteistyötä kaikkien maailman maiden kesken, ja onnistuessaan CDM antaa taloudellista motivaatiota ja konkreettisia keinoja tehdä tätä yhteistyötä. Tehokas siirtyminen kestävään kehitykseen sekä pohjoisessa että etelässä on kaikkien etu. Terkuin, Hermanni Riikonen, Changemaker.

  6. Sofia Tervola sanoo:

    Hei!

    Tämän päivän (14.11.) Hesarin mukaan Espanjan hallitus on määrännyt aurinkopaneelit pakollisiksi kaikkiin uusiin ja korjattaviin taloihin. Tavoitteena on energian käytön tehokkuus.

    Vastaavia pieniä askelia kohti kestävämpää elämäntapaa otetaan kaiken aikaa ympäri Eurooppaa, vaikkevat ne aina uutiskynnystä ylittäisikään. Nyt, kun ilmastonmuutos on saanut paljon huomiota ja kiinnostaa suurtakin yleisöä, olisi loistava tilaisuus tuoda asiaa esille voimakkaammin ja tehdä konkreettisiin tuloksiin johtavia päätöksiä. Ilmapiiri on lopultakin tarpeeksi tiedostava ja hyväksyvä.

    Erityisesti painottaisin ilmastonmuutoksen torjunnassa ekotehokkuutta, materiaalien ja energian tehokkaampaa käyttöä. Päästökaupan rinnalle voitaisiin ottaa vero-ohjaus, joka suosii luonnonvarojen kestävää käyttöä. Turha tuhlaileva elämäntapa on tehtävä taloudellisesti kannattamattomaksi niin tuottajille kuin kuluttajillekin.

  7. Roope Mokka sanoo:

    Demokratia on Euroopan unionin perustavin arvo, jonka kehittämiseen jäsenmaat ovat voimakkaasti sitoutuneet. Eurooppalaiset maat ovat myös sitoutuneet tukemaan demokratian vahvistumista kehittyvissä maissa. Demokratian rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää kuitenkin vakaita oloja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat epävakautta, niin luonnonkatastrofien, muuttoliikkeiden kuin taloudellisen kehityksen häiriintymisenkin kautta. Siksi ilmastonmuutoksen torjuminen tulee ymmärtää ennen kaikkea demokratia tukemiseksi, toimivan demokratian perusehtojen ylläpidoksi.

    Lisää aiheesta: climatedemos.wordpress.com

  8. Tuuli Kaskinen sanoo:

    Kiitos kaikille mainioista kommenteista! Kokosin ne yhteen word-tiedostoon ja toimitin Enestamille sekä hänen puheitaan valmistelevalle Sirkka Haunialle. Molemmat ottivat paperit iloisesti vastaan. Huomenna kuullaan sitten, miten pointit Enestamin puheeseen suodattuvat.

Jätä kommentti