Nairobin ilmastokokouksen tulosten arviointia

5.12.2006 by

Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivuilla Nairobin ilmastokokoukseen osallistuneet asiantuntijat arvioivat Nairobin ilmastokokouksen antia. Climate Networkin Katherine Wattsin mielestä keskusteluissa olisi kaivattu lisää kunnianhimoa ja tavoitteellisuutta. Suomen luonnonsuojeluliiton Tuuli Kaskinen arvioi Nairobin tulosta laihaksi kompromissiksi teollisuus- ja kehitysmaiden välillä. Käy lukemassa heidän arvionsa Nairobin tuloksista ja Suomen toiminnasta EU:n puheenjohtajana.

Mainokset

Missä ilmastopolitiikkaa tehdään?

23.11.2006 by

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljö:n järjestämässä seminaarissa tiistaina 21.11. hahmoteltiin ympäristöpolitiikan eri tasoja. Ympäristöpolitiikkaa tehdään paikallisella, alueellisella, kansallisella, EU:n ja kansainvälisellä tasolla. Mikä on relevantein ja tehokkain politiikan taso asioihin vaikuttamiseksi, riippuu paljon kyseessä olevan ongelman laadusta. Seminaarin alustajat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että ilmastopolitiikkaa kannattaa tehdä kansainvälisellä tasolla.

Tässä blogissa on kuultu ilmastopolitiikassa kuluneena syksyn tapahtuneista käänteistä. Käsitellyt prosessit ovat olleet pitkälti EU:n tai kansainvälisellä tasolla, ja suuret toiveet kohdistuivat erityisesti Nairobin ilmastokokoukseen. Tuo vuoden huomionarvoisin ilmastopoliittinen tapahtuma kuitenkin päättyi ilman hohdokkaita ja radikaaleja uudistuksia tai tuloksia. Onko meillä syytä vaipua epätoivoon, kun oletettavasti keskeisimmässä ilmastopolitiikan tekemisen prosessissa, YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolten neuvotteluissa, ei päästä yksimielisyyteen siitä, miten päästöjä saadaan nopeasti vähennettyä?

Ympäristöministeriön ylijohtaja Pekka Jalkanen korosti SLL:n ja NOM:n seminaarissa, että EU:n tulisi, erityisesti ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien ongelmien kohdalla, pyrkiä kehittämään vahvemmin EU:n globaalia ympäristöpolitiikkaa. Sitovien ja kunnianhimoisten kansainvälisten sopimusten aikaansaaminen on työlästä, koska eri mailla on erilaiset olosuhteet ja intressit. On kuitenkin pohdittava, onko tehokkaampaa laatia löyhä ja laajasti kattava sopimus, vai kunnianhimoisempi vain suppeamman alueen kattava sopimus.

Samassa tilaisuudessa tutkija Per Mickwitz Suomen Ympäristökeskuksesta muistutti, että vaikka kansainväliset prosessit saattavat tuntua hitailta ja tehottomilta itsessään, ovat ne välillisten vaikutustensa kautta yleensä tehokkaampia kuin päällisin puolin voi vaikuttaa. Esimerkiksi poliittiset lupaukset ja sitoutumiset löyhiinkin päästövähennystavoitteisiin antavat toimijoille (toivottavasti) selvän signaalin siitä, mihin päin ollaan todennäköisesti menossa, ja miten toimintaa on järkevää pitkällä aikavälillä kehittää.

Täytyy vain toivoa, että kansainvälisen ilmastosopimuksen sitoumukset ja kansallinen ilmastostrategia antavat toimijoille riittävän varmuuden siitä, että tulevaisuudessa päästöjä tullaan rajoittamaan entistä ankarammin ja että panostaminen vähäpäästöisyyteen, energian säästöön ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen tulee pitkällä aikavälillä kannattavaksi.

Keskustelu ilmastonmuutoksen ja kehityskysymysten yhteyksistä jatkuu seminaarissa 28.11.

20.11.2006 by

Viime päivinä olemme saaneet lukea Tuulin mielenkiintoisia uutisia ja kommentteja Nairobin ilmastokokouksesta, ilmastopolitiikan ytimestä. Odotettavasti kysymykset kehitysmaiden osallistumisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen, sopeutuminen ja Puhtaan kehityksen mekanismi nousivat keskeisiksi puheenaiheiksi.

Keskustelua ilmastonmuutoksen ja kehityskysymysten yhteyksistä jatketaan ensi viikon tiistaina Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä seminaarissa. Muutama paikka seminaariin on vielä vapaana nopeimmille ilmoittautujille. Ilmoittaudu viimeistään keskiviikkona 22.11 alla olevaan osoitteeseen!

Seminaari: Ilmastonmuutos ja köyhyyden vähentäminen kohtaavat

Seminaari on maksuton, mutta tarjoilun ja rajallisen osallistujamäärän vuoksi ilmoittautuminen on välttämätön 22.11. mennessä osoitteeseen salka.pollanen@sll.fi tai puhelimitse 09 228 08 269. Lisätietoja samasta osoitteesta.

Seminaarin ohjelma:
9.45 Tilaisuuden avaus, Eero Yrjö-Koskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto
10.00 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset kehitysmaiden kannalta, Kaisa Kosonen, Greenpeace
10.15 Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän katastrofeja, Outi Pärnänen, Suomen Punainen Risti
10.45 Kahvitauko
11.00 Ilmastosopimus Kioton jälkeen? Simo Kyllönen, Helsingin yliopisto
11.15 Nairobin ilmastokokouksen kuulumiset kehitysmaiden näkökulmasta, Tuuli Kaskinen, Suomen luonnonsuojeluliitto
11.30 HERE – a new NGO approach to climate change Sible Schöne, Hier Climate Campaign (englanniksi)
12.30 – 13.30 Lounas
13.30 Suomen kehitysrahoitus ja ilmastonmuutos, Tapio Wallenius, Suomen ulkoasiainministeriö
14.00 Puhtaan kehityksen mekanismi ja kestävä kehitys, Juha Seppälä, Kioton mekanismien osto-ohjelma Finnder
14.30 Palmuöljyn ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys, Niko Humalisto, Tutkija
15.– 16.00 Loppukeskustelu
Mitä Suomessa voidaan tehdä ilmastonmuutoksen integroimiseksi kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön? Miten voidaan edistää ilmasto- ja kehityspolitiikkojen välistä koherenssia?

Puheenjohtajina toimivat Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Suomen ulkoasiainministeriö on antanut tukea seminaarin järjestämiseen.

Tervetuloa!

Kiitos ja kuulemisiin kotimaasta

17.11.2006 by

Nairobin ilmastokokous päättyi hetki sitten laimeissa tunnelmissa. Tätä kokousta ei tulla muistamaan suurena tapauksena. Onneksi tätä ei muisteta myöskään kokouksena, jossa YK:n ilmastoprosessi hajosi erimielisyyksiin. Osapuolilla on vuosi aikaa rakentaa luottamusta uuden ilmastosopimuksen solmimiseksi.

En ole saanut viime päivinä blogiin päivitettyä videoita. Ne ilmestyvät tänne Suomeen paluuni jälkeen. Sen sijaan alla on kuva Kilimanjaron vuoresta, jonka jääpeite sulaa vuosi vuodelta ja jää tämän kokouksen jälkeenkin sulamaan.

Kililmanjaron huippu 22.2.2006

Venäjän ehdotus hyväksytty!

17.11.2006 by

Viimeinen auki ollut asiakohta eli Venäjän ehdotus, jonka mukaan maat saisivat ottaa itselleen vapaaehtoisia päästövähennyssitoumuksia, tuli nyt päätökseen. Asia päätettiin siirtää seuraavan kokouksen arvioitavaksi. Mitään järisyttävää tästäkään ei siis syntynyt.

Kioton pöytäkirjan arviointi sovittu!

17.11.2006 by

Vaikeimmaksi etukäteen arvioitu asiakohta – Kioton pöytäkirjan arviointi – saatiin äsken hyväksyttyä. Teksti on jokseenkin sama kuin mihin viittasin aiemmassa postauksessa.

Nythän tämä alkaa näyttää siltä, että asiat saadaan päätökseen seuraavan tunnin kuluessa.

Viimeisen illan vääntö, osa II

17.11.2006 by

Nyt iltasessio on päässyt alkuun. Tärkeistä asioista valmiiksi on nuijittu:

Kehitysmaissa toteutettavat päästövähennyshankkeet (CDM)

Täällä on käsitelty monia vaikeita kysymyksiä liittyen kehitymsiaden hankkeiden sääntöhin. Pitäisikö hiilen sidonnan ja talteenoton olla yksi hanketyyppi? Entä miten metsien häviäminen voitaisiin ottaa mukaan?

Lähes kaikki puhtaan kehityksen mekanismiin liittyneet täällä käsittelyssä olleet asiat päättyivät jatkoselvittelyihin. Tulossa on siis työpajojaja seminaareja, joita asioita viedään eteenpäin ennen seuraavaa kokousta.

Teollisuusmaiden päästövähennysten arviointi (AWG ja artikla 3.9)

Jo viime tiistaina saatiin aikaan alustava sopu Montrealissa aloitetuista neuvotteluista teollisuusmaiden päästövähennystoimien arvioimiseksi. Viikon aikana pelättiin, että asiakohta joudutaan avaamaan uudestaan, ellei ratkaisua löydy. Nyt kuitenkin tiistain teksti hyväksyttiin koko kokouksen päätökseksi.

Viimeisen illan vääntö, osa I

17.11.2006 by

Istun YK-keskuksen suurimmassa konferenssihuoneessa ja odottelen ratkaisevan kokoussession alkua. Pöydällä on ehdotus Kioton pöytäkirjan arvioinnista, joka koskee erityisesti kehitysmaita. Lisäksi on vielä auki Venäjän toive siitä, että se voisi ottaa itselleen vapaaehtoisesti päästövähennystavoitteen ja sitä kautta tulla mukaan päästömarkkinoille.

Molemmat kysymykset ovat kehitysmaille hankalia ja kuulinkin äsken huhun, jonka mukaan Kiina kieltäytyisi hyväksymästä nyt käsittelyssä olevaa ehdotusta Kioton pöytäkirjan arvioinnista. Kiina ja muut kehitysmaat pelkäävät sitovia tavoitteita kuin ruttoa, eikä niille riitä edes se, että tekstissä lukee seuraavasti: ”The rewiev shall not lead to new commitments for any party”.

Sanan commitment merkityksistä on täällä väännetty jo kaksi viikkoa. Tarkoitetaanko niillä sitovia päästövähennystavoitteita vai esimerkiksi politiikkatavoitteita tai ’no-loose’ päästövähennystavoitteita. Nyt käsittelyssä olevan paperin osalta EU käsittääkseni tarkoittaa nimen omaan sitovia päästövähennystavoitteita ja toivoo, että tämän paperin perusteella tehtävän arvioinnin tuloksena voidaan saada aikaan kehitysmaille muun tyyppisiä sitoumuksia.

Kehitysmaat eivät kai haluaisi niitä muunkaan tyyppisiä sitoumuksia ja siksi vastustavat tätä ehdotusta.

Satu Hassi: Nairobin kokous ei heijastele maailman muuttuvaa mielipidettä

17.11.2006 by

Euroopan parlamentin jäsen, Suomen entinen ympäristöministeri Satu Hassi on huolissaan siitä, ettei tämä ilmastokokous heijastele maailman muuttunutta mielipidettä ilmastonmuutoksesta. Erityisesti ilmastonmuutoksen torjumisen kiireellisyys näyttää Hassin mukaan jääneen kokouksessa paitsioon.

Annan, Stern ja Enestam

16.11.2006 by

Eilen alkanut korkean tason osuus sai konfernssikeskuksen täyttymään hyvästä syystä. Kofi Annan vertaamasi avauspuheessaan ilmastonmuutosta ja joukkotuhoaseiden leviämistä. Siitä jatkoi täällä jo legendaksi muuttunut Sir Nicholas Stern. Hän toisti vaatimuksensa ripeästä etenemisestä.

Juuri Annanin saapumisen aikaan onnistuin tunkeilemaan oikeassa paikassa ja sain kuin sainkin livekuvaa Kofi Annanista. Ihan haastattelemaan asti en tällä kertaa päässyt.

Iltapäivällä oli kokouksen virallisten puheiden vuoro. Jan-Erik Enestam puhui kaikkien eurooppalaisten puolesta ja nosti esiin monta tärkeää asiaa:

  • Lämpeneminen täytyy pitää kahdessa asteessa.
  • Tiede kertoo, että päästöjä pitää vähentään ehkä alle puoleen nykytasosta vuoteen 2050 mennessä.
  • Sternin raportti osoittaa, että vaihtoehtoja kunnianhimoisille tavoitteille ei ole. Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti maailman tuotantoon, ihmisten elämään ja ympäristöön.
  • Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannukset ovat suuret, mutta kestettävät. Hillitsemättä jättämisen seuraukset ovat paljon vakavammat ja kalliimmat.
  • EU haluaa tehdä osansa ilmastonmuutoksen torjumisesta, muttei tee sitä ilman muita maita.
  • EU ei vaadi kehitysmailta sitovia päästökattoihin perustuvia tavoitteita (kuten teollisuusmailla on ollut), vaan ehdottaa, että nyt yhdessä etsitään muita vaihtoehtoja kehitysmaiden osallistumiselle.
  • Ensimmäisen ja toisen sitoumuskauden välille ei saa jäädä ajallista aukkoa.
  • EU on tehnyt monipuolisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja on sitoutunut saavuttamaan Kioton tavoitteensa. (Tässä mainittiin mm. kansalliset ilmastostrategiat, mutta jostain syystä päästökauppaan ei viitattu.)
  • Kehitysmaiden toimien arviointi (artikkeli 9) on sisällöllisesti tärkeää ja se pitää tehdä nyt. Arviointi tuottaa tärkeitä rakennuspalikoita sen miettimiseen, miten ilmastonmuutoksen haasteeseen tulevaisuudessa globaalisti vastataan.

Mitä puheessa ei ainakaan suoraan sanottu?

  • Joidenkin maiden piittaamattomuus ilmastonmuutoksen ja YK-prosessin suhteen ei saa estää muita maita etenemästä.
  • Uuden sopimuksen on oltava voimassa vuoden 2013 alussa.
  • Euroopan päästökauppajärjestelmä on Euroopan tärkein väline ilmastonmuutoksen torjumiseen.
  • Vuoden kuluttua Balilla on annettava virallinen mandaatti tulevaisuuskeskustelujen aloittamiselle.